Ennen reissuun lähtöä kokeilin mitkä bisnesvaatteet vielä mahtuvat päälle. Onneksi kokoelma sisälsi stretch-mekkoja, ja kukas nyt muutenkaan pitää jakkua kiinni? Vähän mietitytti, että mitähän neuvotteluhuoneellinen asiakkaita miettii, mutta kukaan tuskin huomasi mitään - miehet näyttävät todella keskittyvän enemmän tisseihin kuin mahan kokoon :D
Lauantaina käytiin patikoimassa, ja hyvin jaksoin (tosin myös nelivuotias jaksoi, eli en tiedä voiko tätä pitää meriittinä :P). Tällä viikolla kerroin jo ihmisille, että meloninsiemeniä on syöty ja onnitteluja satoi. Sunnuntaina ohjelmaan tietysti kuului shoppailu, koska on vaan niin ihanaa kun kaupat on sunnuntaian auki \o/ Tavoitteena oli tällä kertaa pikkujouluissa vielä päälle mahtuva mekko. Kävelimme ystäväni kanssa uuteen ostoskeskukseen, ja heti sisäänkäynnin jälkeen näyteikkunasta minua katsoi Marimekon kaunis punainen mekko. Kokeilin, näytti hyvältä, totesin että liian kallis ja jatkoimme eteenpäin. Kunnes ystäväni piti minulle käytävällä puhuttelun -
"Kuuleppas nainen, olet ollut kymmenen vuotta työelämässä. Jos haluat ostaa mekon, ostat sen!" Ja niinhän siinä kävi, että kävelin ulos marimekon pussi kädessä. Noh, mekko tosin menee asiakkaissa reissatessa ja on sisäänotoilla muokattavissa sopivaksi raskausajan jälkeen.
Löysä neuletakki ilmeisesti piilotti pyöreän mahan muilta, mutta itse peilin eteen mennessä ihmetteli aina, että mistäs tuo pullukka tuohon ilmestyi. Muuten kun olossa tai missään muussa ei huomannut mitään eroa.
Olin aiemmin toiveikkaasti ajatellut, että mahahan alkaa kasvaa vasta viimeisillä kuukausilla kunnon mollukaksi, joten eihän tässä mitään ylimääräistä talvitakkia tarvita. Niimpä niin, aiemmin löysähkön villakangastakin nappien välit alkoivat jo pullistella, eli vaihdoin bisnestyylin äitini varastossa seisoneeseen tikkitoppaan, toiveissa että pärjään joulukuun reissut sillä.
sunnuntai 7. tammikuuta 2018
Osa 12 - Pikalääkäri ja influenssaa
Tällä viikolla menen taas oman gynen ultraan, ja sikiöllä oli edelleen kaikki hyvin. Painoa oli tullut lisää terkkarin mukaan kilo, mutta kyllä oli taas insinöörillä oli niskavillat pystyssä mittausmenetelmän epätarkkuuden kanssa. Ensimmäisillä puntarikerroilla olin kesävaatteissa ja otin kengät pois punnituksen ajaksi. Vaatteista ei vähennetty silloinkaan punnitustuloksesta mitään, ja tällä kertaa ottaessani paksua villapaitaa ja raskaita syyskenkiä pois, terkkari esteli ja ei antanut lupaa mennä puntarille ilman kenkiä. Pöyristyttäviä mittausvirheitä, varsinkin mitattaessa noin kilon (!) muutoksia. Noh, arvioisin siis kengät ja talvivaatteet poislukien, että painoa on tullut lisää ehkä 500-700g. Toisinsanoen parnerin pekonivauva-teoriasta huolimatta väittäisin, että kumpu johtuu vahvasti vauvasta. Ja ei, en tee rinnakkaisia kotipunnituksia - joku raja insinöörilläkin sentään!
Juttelimme partnerin kanssa influenssa-aallosta, ja tulipas mieleen että tähänhän on tosiaan rokotus!
Googlailin ja selvisi, että yli kolmannella kuulla raskaana oleville rokotus on ehdottoman suositeltava, eli eipäs muuta kuin omalääkärille piikitettäväksi. Rokotuskortin tietysti unohdin kotiin, koska en lukenut tätä 'kunnolliseksi' rokotukseksi.
Muuttoa silmälläpitäen tsekkasimme myös kalliimpien vauvavarusteiden hintatasoa ja saatavuutta molemmilla paikkakunnilla, ja totesimme että ei tarvi ostaa vielä. Huh, yksi tekemistä vaativa asia vähemmän :)
Juttelimme partnerin kanssa influenssa-aallosta, ja tulipas mieleen että tähänhän on tosiaan rokotus!
Googlailin ja selvisi, että yli kolmannella kuulla raskaana oleville rokotus on ehdottoman suositeltava, eli eipäs muuta kuin omalääkärille piikitettäväksi. Rokotuskortin tietysti unohdin kotiin, koska en lukenut tätä 'kunnolliseksi' rokotukseksi.
Muuttoa silmälläpitäen tsekkasimme myös kalliimpien vauvavarusteiden hintatasoa ja saatavuutta molemmilla paikkakunnilla, ja totesimme että ei tarvi ostaa vielä. Huh, yksi tekemistä vaativa asia vähemmän :)
Osa 11 - Rakenneultrailua ja vakuutuksia
Tällä viikolla mentiin ensimmäiseen rakenneultraan. Oma gynekologi ei tee näitä, ja jollain ihme logiikalla rakenneultra oli parinkymmenen kilometrin päässä maaseudulla (ihan niin kuin Darmin keskustasta ei löytyisi ketään..). Noh, käytin aamulla vajaan tunnin viedäkseni partnerin töihin, sitten kirjoittelin hätäisesti muutaman sähköpostin ja lähdin kohti pikkukylää. Täytin nivaskan lappuja ja sitten tapasin pehmeällä äänellä lepertelevän gynekologin - melkoinen muutos omaan lyhytsanaiseen ja asialliseen miesgyneen verrattuna! Sikiöllä mittaa oli 8 cm ja kaikki oli edelleen normaalia. Oli hassu katsella miten sikiö heilutteli käsiä ja jalkoja ja liikkui hengityksen tahdissa. Nyt kysyin, ja sain hienon profiilikuvan mukaan :) Verikokeiden tulokset sain muutaman päivän päästä, ja kaikille kromosomivaurioille ja kehityshäiriöille riskit olivat pienet. Vakuutusneuvojakin ehti viimein käymään, ja selvisi että oma vakuutus ottaa rakenneultran kustannukset, eli 175 e jäi säästöön!
Viikonloppuna oli taas pakko lähteä katselemaan asuntoja, sillä edelliseltä kierrokselta emme saaneet kumpaakaan hakemaamme asuntoa. Yksi välittäjistä kysyi, onko jälkikasvua tiedossa, eli ilmeisesti kumpu alkaa jo näyttää vähän muultakin kuin reippaalta pekoninsyönniltä.
Vakuutusneuvojan kanssa käytiin läpi, mitä vakuutuksille tapahtuu ennen ja jälkeen vauvan tulon. Raskauteen liittyvästä sairaudesta johtuva työkyvyttömyys korvataan, mikä oli helpotus sillä osa yksityisistä vakuutuksista sulkee tämän pois. Miinuspuolena on, että vauvan sairasvakuutus tulee maksamaan parisensataa kuussa, eli käytännössä lapsilisät menevät suoraan vakuutukseen. Jos tuloni olisivat pienemmät, vauvan saisi kustannuksetta puoliskon julkiseen sairasvakuutukseen. Huvittavaa on, miten kaikki vakuutusviidakkoon liittyvä ohjeistus on kirjoitettu oletuksella, että miehen tulot ovat paremmat. Voihan 50-luku!
Eläkevakuutuksen saan onneksi laitettua paussille, mikä säästää jo 500e kuussa. Muita vakuutuksia ei saa tauolle, eli tiukille edelleen menee kalliimman asunnon kanssa, mutta minkäs teet.
Sairasvakuutuksesta saan syntymärahan, eli kertamaksuna könttäsumman vauvan syntymän jälkeen. Summa on hyvin epäselvällä logiikalla 12 x päiväkorvaus, eli minulle 1800e. Ei-yrittäjät saisivat olla 67% palkasta, max 1800 e kuukausikorvauksella lomilla 6+8 viikkoa, mutta eihän nyt yksikään yrittäjä niin pitkiä äitiyslomia pitele, eli mitäpäs sitä korvaamaan! Tämä korvaus ei onneksi riipu tuloista eikä siitä, saako vanhempainrahaa, eli ensimmäiselle kuukaudelle syntymän jälkeen saan sekä vanhempainrahan, että sairasvakuutuksen syntymärahan. Saapas nähdä mihin asti sitä pystyy tekemään töitä!
Profiilikuva pääseisontaa harrastavasta alienista
Viikonloppuna oli taas pakko lähteä katselemaan asuntoja, sillä edelliseltä kierrokselta emme saaneet kumpaakaan hakemaamme asuntoa. Yksi välittäjistä kysyi, onko jälkikasvua tiedossa, eli ilmeisesti kumpu alkaa jo näyttää vähän muultakin kuin reippaalta pekoninsyönniltä.
Alieninkasvattaja vetelee alkoholitonta minttudrinkkiä
Vakuutusneuvojan kanssa käytiin läpi, mitä vakuutuksille tapahtuu ennen ja jälkeen vauvan tulon. Raskauteen liittyvästä sairaudesta johtuva työkyvyttömyys korvataan, mikä oli helpotus sillä osa yksityisistä vakuutuksista sulkee tämän pois. Miinuspuolena on, että vauvan sairasvakuutus tulee maksamaan parisensataa kuussa, eli käytännössä lapsilisät menevät suoraan vakuutukseen. Jos tuloni olisivat pienemmät, vauvan saisi kustannuksetta puoliskon julkiseen sairasvakuutukseen. Huvittavaa on, miten kaikki vakuutusviidakkoon liittyvä ohjeistus on kirjoitettu oletuksella, että miehen tulot ovat paremmat. Voihan 50-luku!
Eläkevakuutuksen saan onneksi laitettua paussille, mikä säästää jo 500e kuussa. Muita vakuutuksia ei saa tauolle, eli tiukille edelleen menee kalliimman asunnon kanssa, mutta minkäs teet.
Sairasvakuutuksesta saan syntymärahan, eli kertamaksuna könttäsumman vauvan syntymän jälkeen. Summa on hyvin epäselvällä logiikalla 12 x päiväkorvaus, eli minulle 1800e. Ei-yrittäjät saisivat olla 67% palkasta, max 1800 e kuukausikorvauksella lomilla 6+8 viikkoa, mutta eihän nyt yksikään yrittäjä niin pitkiä äitiyslomia pitele, eli mitäpäs sitä korvaamaan! Tämä korvaus ei onneksi riipu tuloista eikä siitä, saako vanhempainrahaa, eli ensimmäiselle kuukaudelle syntymän jälkeen saan sekä vanhempainrahan, että sairasvakuutuksen syntymärahan. Saapas nähdä mihin asti sitä pystyy tekemään töitä!
Osa 10 - Liikuntaa, budjettia ja reissuilua
Väsymys on viimein haihtunut, tosin yöheräilyt vielä aiheuttavat pientä häiriötä unirytmiin. Pääsen kuitenkin taas liikuntarytmiin, ja treenaan paikat kipeiksi pitkästä aikaa. Alan epäillä, että pyöreä maha ei ole enää pelkkää ilmaa, sillä joitain jumppaliikkeitä on epämukava tehdä ja farkutkin puristavat. Googlaan, että ensisynnyttäjillä raskaus alkaa näkyä yleensä myöhään, joillakin jopa vasta viikon 20 tietämillä. Niimpäniin, ja minä mietin jo nyt että mistähän niitä äitisyhousuja saisi Saksassa.
Torstaina suuntaan pitkäksi viikonlopuksi Kööpenhaminaan. Myöhäisenä lentojen ostajana joudun vaihtamaan Brysselissä, mutta pääsen perille kunnialla keskiyöllä. Perjantain kävely tuntuu selässä seuraavana päivänä, mutta en viitsi valittaa. Onneksi nappaamme lauantaiksi pyörät, ja tunnin pyöräily onneksi notkistaa selkää. Luojan kiitos reissu sattui vasta tälle viikolle, en ymmärrä miten olisin aiemmin jaksanut! Nyt on kuitenkin koko ajan tosi kivaa ja jaksan hyvin, vaikka joka päivä ollaan aamusta iltaan liikkeellä ja aktiivisuusmittarin mukaan askelia kertyy perjantaille 13 km edestä. Matkakumppanit olivat jopa ostaneet minulle alkoholitonta lasten kuplajuomaa kun itse nappailevat viiniä <3 Juon viiniä puoli lasia, ihan kukkahattutätien kauhistukseksi, ja samalla uhkalinjalla syön myös ravintolassa hyvällä omallatunnolla simpukoita.
Torstaina suuntaan pitkäksi viikonlopuksi Kööpenhaminaan. Myöhäisenä lentojen ostajana joudun vaihtamaan Brysselissä, mutta pääsen perille kunnialla keskiyöllä. Perjantain kävely tuntuu selässä seuraavana päivänä, mutta en viitsi valittaa. Onneksi nappaamme lauantaiksi pyörät, ja tunnin pyöräily onneksi notkistaa selkää. Luojan kiitos reissu sattui vasta tälle viikolle, en ymmärrä miten olisin aiemmin jaksanut! Nyt on kuitenkin koko ajan tosi kivaa ja jaksan hyvin, vaikka joka päivä ollaan aamusta iltaan liikkeellä ja aktiivisuusmittarin mukaan askelia kertyy perjantaille 13 km edestä. Matkakumppanit olivat jopa ostaneet minulle alkoholitonta lasten kuplajuomaa kun itse nappailevat viiniä <3 Juon viiniä puoli lasia, ihan kukkahattutätien kauhistukseksi, ja samalla uhkalinjalla syön myös ravintolassa hyvällä omallatunnolla simpukoita.
Onnellinen matkaaja ja kuplajuoma
Sunnuntain kotiinpaluussa meneekin Frankfurtin kaaoksen takia reilummin aikaa, eli maanantaiaamun nouseminen on haasteellista. Iltapäivällä en kykene enää keskittymään, vaan katson koulutusta datan visualisoinnista ja nukahdan puolivälissä. Kroppa tuntuu vähän väsyneeltä, mutta väsy ei ole enää samaa kuolemanväsymystä kuin ensimmäisinä kuukausina. Tästä siis alkanee keskiraskauden autuus, toivon!
Osa 9 - Ilmavauvaa mä rakennan
Maha on jatkuvasti ihan ilmapallona. Mikään ei liiku, pierettää ja röyhtäyttää niin että luulen olevani pieni metaanitehdas ennemmin, kuin menestyvä konsultti. Aamuisin pallura on huomattavasti pienempi, eli syytän vauvaa ainoastaan epäsuorasti :D
Mutta muut uutiset ovat hyviä! Partnerin kanssa pääsemme yhteisymmärrykseen, että jäämme Saksaan kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen lähdemme yhdessä Suomeen. Partneri saa myös hyviä uutisia uudesta työpaikasta Friedrichshafenissa Bodenjärven rannalla, jonne tavoite olisi muuttaa joulukuun alussa. Myös pää-asiakas on ok muutto- ja vauvauutisten kanssa, ja pyytää arvioimaan paljonko töitä pystyn tekemään viikkotasolla synnytyksen jälkeen. Benchmark-tietoa otetaan vastaan!
Muuttotiedon jälkeen alkaa armoton budjetin selvittely. Koska asunnot ovat vieläkin (!) kalliimpia kuin Darmstadtissa, pitää koittaa laskea mitä vanhempainrahasta jää käteen. Vastaus: Saan valtiolta 1800€, josta minun pitää maksaa vielä vakuutukset, vuokrat ja muut niin, että jäisin reippaasti miinukselle vaikka ottaisimme halvimman mahdollisen kämpän. Lisäksi selvittelen, että äitiyspäiväraha kahdelta ensimmäiseltä kuulta on sairaspäivärahaa, päätyen ainoastaan 1400 € kuukaudessa, jätten minut vielä enemmän miinukselle. Ensi vuodesta on siis näillä näkymin tulossa pienempien ostosten vuosi.
Maanantaina ollaan sitten ihanassa käännekohdassa - työpäivän jälkeen huomaan että ei muuten väsytä enää! JES! Normaalisti olen ottanut ruokatauon jälkeen tehotirsat, ja silti kaatunut työpäivän jälkeen sohvalle kykenemättömänä tekemään yhtään mitään. Jospa tämä kausi olisi viimein ohi! Liikkumattomuuden takia epäilen myös, että osa kummusta on silkkaa pekonia, eli tilaan amazonista lisää jumppavälineitä kotiin ja aloitan tehojumppakauden pekonin sulattamiseksi :D
Ilmavauvaa rakentamassa. Ompeluhuoneen kaoos on vain väliaikaista :D
Mutta muut uutiset ovat hyviä! Partnerin kanssa pääsemme yhteisymmärrykseen, että jäämme Saksaan kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen lähdemme yhdessä Suomeen. Partneri saa myös hyviä uutisia uudesta työpaikasta Friedrichshafenissa Bodenjärven rannalla, jonne tavoite olisi muuttaa joulukuun alussa. Myös pää-asiakas on ok muutto- ja vauvauutisten kanssa, ja pyytää arvioimaan paljonko töitä pystyn tekemään viikkotasolla synnytyksen jälkeen. Benchmark-tietoa otetaan vastaan!
Muuttotiedon jälkeen alkaa armoton budjetin selvittely. Koska asunnot ovat vieläkin (!) kalliimpia kuin Darmstadtissa, pitää koittaa laskea mitä vanhempainrahasta jää käteen. Vastaus: Saan valtiolta 1800€, josta minun pitää maksaa vielä vakuutukset, vuokrat ja muut niin, että jäisin reippaasti miinukselle vaikka ottaisimme halvimman mahdollisen kämpän. Lisäksi selvittelen, että äitiyspäiväraha kahdelta ensimmäiseltä kuulta on sairaspäivärahaa, päätyen ainoastaan 1400 € kuukaudessa, jätten minut vielä enemmän miinukselle. Ensi vuodesta on siis näillä näkymin tulossa pienempien ostosten vuosi.
Maanantaina ollaan sitten ihanassa käännekohdassa - työpäivän jälkeen huomaan että ei muuten väsytä enää! JES! Normaalisti olen ottanut ruokatauon jälkeen tehotirsat, ja silti kaatunut työpäivän jälkeen sohvalle kykenemättömänä tekemään yhtään mitään. Jospa tämä kausi olisi viimein ohi! Liikkumattomuuden takia epäilen myös, että osa kummusta on silkkaa pekonia, eli tilaan amazonista lisää jumppavälineitä kotiin ja aloitan tehojumppakauden pekonin sulattamiseksi :D
keskiviikko 3. tammikuuta 2018
Osa 8 - Viikonloppureissu kostautuu ja 'äitiyspakkaus' ottaa päästä
Seuraavalla viikolla olen Belgian reissun jälkeen rättipuhki. Töihin keskittyminen iltapäivisin on mahdotonta, ainut mitä kykenen tekemään on nukkuminen. Keskiviikkona jaksan jo tehdä täyden päivän töitä ja torstaina vääntäydyn ekaa kertaa lenkille. Huhhuh!
Partneri on lopettanut parmankinkun ostamisen ja ostaa ainoastaan minipakkauksia munia, jotta ne ovat varmasti tuoreita. Noh, hyvä että joku huolehtii riskeistä. Itse vedän lauantain museovisiitin jälkeisellä lounaalla ranskiksia majoneesilla ja muistan jossain vaiheessa, että niin se raaka kananmuna...Noh, lapsia syntyy sellaisissakin maailmankolkissa, jotka eivät ikinä näistä varoituksista ole kuulleetkaan, joten en ressaa turhia ja illalla mussutan onnellisena sinihomejuustoa kotona.
Käyn lisäksi viimein läpi gyneltä saamani "äitiyspakkauksen" sisällön, joista kuitin mukaan jouduin maksamaankin neljä euroa. Siellä ne ovat lökötelleet piilossa toimiston nurkassa nelisen viikkoa, mutta nyt päätän viimein järjestää ne pois siivouksen tieltä. Koko laskuhan oli tähänastisista labroista yli 250e, saapas nähdä minkä osan vakuutus korvaa.. Kukaan ei tietysti gynellä kertonut hinnoista tai omavastuuosuuksista mitään.
Noh, mutta laatikoista siis. Avausta seuraa täydellinen v*tutus. Boksi on täynnä mainosmateriaalia ja alennuksia äitiystarvike-nettikauppoihin, sekä kaksi huonolaatuista äitiyslehteä jotka heitän selailun jälkeen mainosmateriaalin kanssa paperinkeräykseen. Noh, hyvä että joku vielä printtiäkin käyttää tässä maailmassa, tuumii paperi-insinööri. Todellisena saldona on neljä vaippaa, yksi kortsu, kahdet töppöset ja yksi pipo. Ei ihan neljän euron arvoista, sanoisin. Lähtökohtaisesti on epäselvää miksi ihmeessä terveydenhuolto jakaa joidenkin vaatefirmojen mainosmateriaalia.
Partneri on lopettanut parmankinkun ostamisen ja ostaa ainoastaan minipakkauksia munia, jotta ne ovat varmasti tuoreita. Noh, hyvä että joku huolehtii riskeistä. Itse vedän lauantain museovisiitin jälkeisellä lounaalla ranskiksia majoneesilla ja muistan jossain vaiheessa, että niin se raaka kananmuna...Noh, lapsia syntyy sellaisissakin maailmankolkissa, jotka eivät ikinä näistä varoituksista ole kuulleetkaan, joten en ressaa turhia ja illalla mussutan onnellisena sinihomejuustoa kotona.
Käyn lisäksi viimein läpi gyneltä saamani "äitiyspakkauksen" sisällön, joista kuitin mukaan jouduin maksamaankin neljä euroa. Siellä ne ovat lökötelleet piilossa toimiston nurkassa nelisen viikkoa, mutta nyt päätän viimein järjestää ne pois siivouksen tieltä. Koko laskuhan oli tähänastisista labroista yli 250e, saapas nähdä minkä osan vakuutus korvaa.. Kukaan ei tietysti gynellä kertonut hinnoista tai omavastuuosuuksista mitään.
Noh, mutta laatikoista siis. Avausta seuraa täydellinen v*tutus. Boksi on täynnä mainosmateriaalia ja alennuksia äitiystarvike-nettikauppoihin, sekä kaksi huonolaatuista äitiyslehteä jotka heitän selailun jälkeen mainosmateriaalin kanssa paperinkeräykseen. Noh, hyvä että joku vielä printtiäkin käyttää tässä maailmassa, tuumii paperi-insinööri. Todellisena saldona on neljä vaippaa, yksi kortsu, kahdet töppöset ja yksi pipo. Ei ihan neljän euron arvoista, sanoisin. Lähtökohtaisesti on epäselvää miksi ihmeessä terveydenhuolto jakaa joidenkin vaatefirmojen mainosmateriaalia.
"Äitiyspakkauksen" sisältö
Osa 7 - Äitiysblogeja ja laskettu aika
Aah, viimein normaali viikko toimistolla. Maanantaina käyn veroneuvojalla, ja saan viimein tietää miten viime vuosi meni taloudellisesti. Aloittelevana yrittäjänä oli kohtuullisen vaikea ennakoida verotusta, joten olen säästänyt veroihin reilusti. Näyttäisi että jotain jää yli, mikä on positiivinen asia.
Keskiviikkona käyn taas gynellä. Sikiön koko ei vastannut kuukautiskiertoa, joten edellisellä kerralla laskettua aikaa ei voinut vielä määrittää. Solukimpulla on kaikki ilmeisen hyvin, siellä se sydän pumppaa ja kädet heiluu 2,6 cm kokoisella sintillä. Älytöntä miten noin pieneen mahtuu jo noin paljon toimintoja! Olin paniikissa, koska äitiyspassissa luki immuunisuojani olevan 'kyseenalainen' ja epäilin että HIVikö tässä nyt on vai mikä. Lääkäri sanoi, että tämä oli jokin 'Röteln', eikä siitä tarvi huolehtia. Kotona googlasin, että Röteln on vihurirokko, joka on Suomen rokotusohjelmassa eli periaatteessa tarttuminen pitäisi olla epätodennäköistä. Hämmentävää. Johtuisiko merkintä ainoastaan siitä, ettei rokote ole merkitty rokotuskorttiin? Vietän vastaanotolla yhteensä kolme tuntia ja olen jo repiä pelihousuni kun hyvää työaikaa valuu hukkaan. Lisäksi joudun ulos ultrahuoneesta täyden rakon takia ja menetän vielä enemmän aikaa. Ei kehdannut valittaa että omaa aikaa kolmatta tuntia odottaessa ei vessassa kehtaa juosta jatkuvasti.
Keskiviikkona kokeilen Skype-terapiaa ja pääsen pohdinnassa vähän eteenpäin. Homma toimii ok ja sovimme uuden tapaamisen seuraavalle viikolle.
Gynen jälkeen vauva tuntuu enemmän todelta, ja alan ahmia äitiysblogeja. Saan selville, että ilmeisesti sykkeen 150 raja on poistunut, joten intervallitreenit tulevat palaamaan ohjelmaan. Jes!
Torstaina suuntaan kohti Belgiaa ystävyyskamarimme järjestämään kansalliseen konferenssiin. Tällä reissulla väsymys vie vähän kovinta terää kokemukselta, mutta hauskaa on! Lisäksi ihanassa kahvilassa aamupalalla kahvi tuoksuu niin hyvältä, että päätän riskeerata. Jes! Ei pahaa oloa! Aamukahvi palaa siis ainakin reissun ajaksi ruokavalioon.
Keskiviikkona käyn taas gynellä. Sikiön koko ei vastannut kuukautiskiertoa, joten edellisellä kerralla laskettua aikaa ei voinut vielä määrittää. Solukimpulla on kaikki ilmeisen hyvin, siellä se sydän pumppaa ja kädet heiluu 2,6 cm kokoisella sintillä. Älytöntä miten noin pieneen mahtuu jo noin paljon toimintoja! Olin paniikissa, koska äitiyspassissa luki immuunisuojani olevan 'kyseenalainen' ja epäilin että HIVikö tässä nyt on vai mikä. Lääkäri sanoi, että tämä oli jokin 'Röteln', eikä siitä tarvi huolehtia. Kotona googlasin, että Röteln on vihurirokko, joka on Suomen rokotusohjelmassa eli periaatteessa tarttuminen pitäisi olla epätodennäköistä. Hämmentävää. Johtuisiko merkintä ainoastaan siitä, ettei rokote ole merkitty rokotuskorttiin? Vietän vastaanotolla yhteensä kolme tuntia ja olen jo repiä pelihousuni kun hyvää työaikaa valuu hukkaan. Lisäksi joudun ulos ultrahuoneesta täyden rakon takia ja menetän vielä enemmän aikaa. Ei kehdannut valittaa että omaa aikaa kolmatta tuntia odottaessa ei vessassa kehtaa juosta jatkuvasti.
Keskiviikkona kokeilen Skype-terapiaa ja pääsen pohdinnassa vähän eteenpäin. Homma toimii ok ja sovimme uuden tapaamisen seuraavalle viikolle.
Gynen jälkeen vauva tuntuu enemmän todelta, ja alan ahmia äitiysblogeja. Saan selville, että ilmeisesti sykkeen 150 raja on poistunut, joten intervallitreenit tulevat palaamaan ohjelmaan. Jes!
Torstaina suuntaan kohti Belgiaa ystävyyskamarimme järjestämään kansalliseen konferenssiin. Tällä reissulla väsymys vie vähän kovinta terää kokemukselta, mutta hauskaa on! Lisäksi ihanassa kahvilassa aamupalalla kahvi tuoksuu niin hyvältä, että päätän riskeerata. Jes! Ei pahaa oloa! Aamukahvi palaa siis ainakin reissun ajaksi ruokavalioon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)