tiistai 5. heinäkuuta 2016

Viinivaellus Aurinkoisemmassa Säässä

Tämän Wapun viinivaelluksen lähtökohdat olivat jo vähän herkullisemmat kuin edellisenä vuonna, ainakin sään ja kulkuvälineiden puolesta. Ensiksi kollega huomautti Alsbachiin menevästä ratikkayhteydestä, joten onnistuimme välttämään superruuhkaisen aamujunan kokonaan. Sääkin lupaili myös aurinkoista kesäpäivää.

Ratikka oli puolityhjä lähtiessämme liikkeelle yhdentoista jälkeen ja aurinko paisteli mukavasti jo aamusta. Tämä kevät oli erityisen kylmä, joten pakkasimme vaatetta ja pukeuduimme kaiken varalta tuulipukuihin, sillä päivänkin keskilämpötila oli huhtikuussa pyörinyt kymmenen asteen paikkeilla. Perille saavuttuamme seurasimme ihmisvirtaa Zwingenbergiin, mistä vaellus lähti liikkeelle lämpötilan kivutessa vakaasti ylöspäin.
Tämän vuoden reitti kulku Alsbachista Bensheimiin

Viralliselle reitille päästyämme huomasimme ihmispaljouden olevan todellakin ihan jotain muuta kuin edellisenä vuonna. Normaaliin vauhdikkaaseen kävelyrytmiin ei ollut mitään mahdollisuuksia, ainut mahdollisuus oli notkua jonon mukana ja ohittaa kun tilaisuus tuli. Lämpötilan kohotessa tasaisesti kohti kahtakymmentäviittä astetta, riitti tosin hitaampikin tahti tuulipuvussa hikoillessa.



Ihmispaljoutta reitillä riitti silminkantamattomiin

Ensimmäisellä asemalla nautimme skumpat ja jatkoimme matkaa. Seuraavalle asemalle päästyämme alkoi ihmisten humalaisuus jo hieman hämmentää kellon ollessa ehkä yksi iltapäivällä. Osa oli sammunut penkeille, toiset hoipertelivat vapaan humaltuneina keskellä metsää ja joka paikka oli täynnä tyhjiä pulloja (tai tyhjeneviä, teinityttöjen kaataessa viiniä kurkkuun ilman estoja). Saksassa pariin kertaan asunut vaeltajakaveri sanoi, ettei ole ikinä nähnyt niin paljon humalaisia saksalaisia ja tilanne oli kohtuulliseen saksalaiseen alkoholinkäyttöön tottuneellekin kohtuullisen hämmentävä.

Väsähtäneitä vaeltajia reitin varrella

Noh, eteenpäin päästiin kauniissa maisemissa hoilailevien saksalaisten ja ulkkareitten keskellä, nautittiin eväistä ja viineistä, otettiin perinteinen teekkarin Wappukuva, löydettiin festarit metsästä ja Bensheimissa todettiin että maalaisille väenpaljous alkaa riittää. Hyppäsimme Bensheimissa junaan ja suuntasimme liikunnallisen päivän jälkeen tyytyväisenä kohti kotia. Juna-automaatille oli niin pitkä jono, että RMV:n lippusovellus oli jälleen kerran kullanarvoinen. Rekisteröinti kannattaa hoitaa etukäteen, jos aikoo suunnata ruuhkaisempina aikoina liikenteeseen ilman mahdollisuutta ostaa lippua etukäteen.




Loppulausunto: Kivaa oli, mutta ei ehkä tarvi lähteä noin hyvällä ilmalla uudestaan. Liika väenpaljous ahdisti, ja välillä teki mieli alkaa kärräämään humalaisia pois metsiköstä. Toivottavasti joku keräilyrekka on ne illan päätteeksi hakenut pois. Mutta kivaa oli ja mitään en kadu :D