Ihmisten päivä

Hups, lipeän periaatteistani ja heitän kapulan asevelvollisuuskeskusteluun.

Mietin vaan ihan hypoteettisesti, että miltähän tämä Suomenmaan juttu asevelvollisuudesta näyttäisi, jos puhuttaisiin naisten ja miesten sijaan vaikkapa..ihmisistä?

--

Eduskunta käy lähetekeskustelun puolustuspoliittisesta selonteosta. Eduskunnan puolustusvaliokuntaan kuuluvat keskustan kansanedustajat Marisanna Jarva ja Mikko Savola eivät kannata pakollista asevelvollisuutta ihmisille. Resurssit eivät riitä, he sanovat.

– Koko ikäluokkaa ei pystytä kouluttamaan. Valitettava totuus on, että fyysiset ominaisuudetkin ovat ihmisillä erilaiset liittyen tiettyihin tehtäviin.

ASEPALVELUKSEN itsekin suorittanut Jarva näkee pelkkänä julkisuustemppuna sen, että kokoomuslaiset haluavat ihmiset kutsuntoihin.

– Palvelukseen haluavat ihmiset löytävät sinne jo nyt.

Savola toteaa, että vapaaehtoisesti asevelvollisuuden suorittavat ihmiset ovat erittäin motivoituneita ja hyviä tehtävissään.

– Siksi toivonkin, että heitä saataisiin lisää.

Jarva korostaa, että sodan aikana kaikki eivät voi olla sotilaita, sillä yhteiskunta tarvitsee muutakin väkeä.

– Kaikilla on lain mukaan velvollisuus puolustaa maata, ja olisi tärkeää nostaa ihmisten kykyä toimia kriisitilanteissa. Sitä pitäisi opettaa kaikille nuorille kouluissa.

Savola nostaa esiin tulevaisuuskutsunnat, jotka voisivat koskea kaikkia aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria.

– Siellä voisi antaa tietoa myös asevelvollisuuden suorittamisesta ja saada houkuteltua lisää ihmisiä asepalvelukseen.

--

Ps. Miksihän valtio voi lunastaa lupaa kysymättä puolen Suomen kansalaisilta 6-9kk elämästä sukupuoleen perustuen, ja tämä on kaikkien mielestä ihan ok? Voiko valtion haastaa oikeuteen syrjinnästä? Noh, minähän olen tietysti jäävi kommentoimaan, koska en ole armeijaa käynyt, enkä mies. Mutta ihmetellä saa aina :P

/Lähde: http://www.suomenmaa.fi/uutiset/naisten-pakollinen-asevelvollisuus-ei-saa-kannatusta-savolalta-ja-jarvalta-sodanajan-joukot-jo-taynna-6.3.212606.a032d2c33b

Dieselkieltohaaveiluja

Monissa Saksan kaupungeissa on ilmanlaatuongelmia. Erityisesti typpidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt ovat tapetilla niin täällä, kuin monissä muissakin maailmankolkissa. Hessen on Saksan pahnanpohjimmainen ilmanlaadussa, ja monet Hessenin kaupungit, Darmstadt mukaanlukien ovat ilmanlaadultaan Saksan huonoimpia.

Ratkaisuksi on väläytelty vanhojen diesel-ajoneuvoujen ajokieltoa kaupunkien keskustoihin.

Mielenkiintoista tässä jupakassa on, että aloite tulee nimenomaan kaupunkien keskustan asukkailta, jotka ovat viimein kyllästyneet huonoon kaupunki-ilmaan. EU, Saksan omat ympäristöministerit ja erinäiset ympäristöjärjestöt ovat ajaneet aloitetta jo vuosia, tuloksetta. Autokansalle ja mahtavalle liikenneministereille huudot ovat tähän asti ollet jotain, jolle hymistään ymmärtävästi ja sen jälkeen haudataan koko asia huoneen pimeimpään nurkkaan.

Mutta ei enää. Päättäjät on viimein tehty vastuulliseksi ilmanlaadusta, ja Stuttgart on tapaus No: 1. Siellä yritettiin vuoden ajan parantaa ilmanlaatua vetoomuksin ja vapaaehtoisperiaattein - tuloksetta. Vetoomuksista huolimatta Stuttgart voitti edelleen ykköspalkinnon kaupunkikisassa maan huonoimmasta ilmanlaadusta. Keskustassa pienhiukkaset olivat keskimäärin 82 mikrogrammaa kuutiometrillä ja 35 päivänä yli 200 µg/m3, raja-arvon ollessa 40 µg/m3. Tämän kokeilun jälkeen oikeuslaitos määräsi hallinnon miettimään toimivan ratkaisun ongelmaan. Jopa liikenneministeri jyrähti: "Ei ole olemassa perusoikeutta ajaa saastuttavalla dieselillä, mutta on olemassa perusoikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen."
Stuttgadt siis kieltää Euro-6 pakokaasunormia täyttämättömiltä ajoneuvoilta pääsyn keskustaan huonon ilmanlaadun päivinä. Saksan kuudennella mitalisijalla on Darmstadt, joka miettii parhaillaan samoja keinoja. Epäonneksemme asumme vielä ns. kaupungin ympäristövyöhykkellä, jota kielto toteutuessaan koskisi. Saakohan työnantajalta etäpäivän huonon ilmanlaadun takia?

Tämäkin hauskanpito/&hyötyajoneuvo joutuu etsimään uuden kodin, jos määräykset tulevat voimaan

Mitä kielto sitten käytännössä tarkoittaisi? Sitä ei tiedä vielä kukaan. Stuttgartin kielto tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Eli käytännössä v.2015 vanhemmat dieselit eivät saa tämän jälkeen ajaa huonon ilmanlaadun päivinä, joita Stuttgarissa on keskimäärin 59 vuodessa. Tämä ei tietenkään koske poliiseja, pelastusajoneuvoja ja luultavasti saksalaiset tuntien noin 74:aa muuta poikkeusta. Lisäksi kiellosta tulee ainakin ensivaiheessa kaupunkikohtainen - liikenneministeri ainakin toistaiseksi tyrmää koko maan kattavan "sinisen tarran" järjestelmän. Sininen tarra annettaisiin autoille, jotka täyttävät pakokaasunormin.

Autonvalmistajat tietysti tässä vaiheessa ovat sitä mieltä, että ureatankkien tai pienhiukkaskaappareiden jälkiasennus on täysin mahdotonta tai järjettömän kallista. Oma veikkaus? Jos kielto yleistyy, tekniikka löytyy yllättäen kohtuulliseen hintaan yritysten leasingautotarjoajien pistäessä vähän painetta kehiin.

Kaikista huvittavinta tässä kuviossa pohjoismaisen silmään on, että ainoa kuviteltavissa oleva ratkaisu on ...tadaa... UUSI AUTO! Jesh! Sillähän tästä päästään!
Yhdessäkään aihetta käsittelevässä artikkelissa en ole nähnyt vertailua, mitä näissä hyvän ilmanlaadun kaupungeissa, jotka ovat samankokoisia, geografialtaan ja ilmastoltaan samanlaisia kuin huonon ilman kaupungit, tehdään toisin. Olisikohan se.. voisikohan se olla.. joukkoliikenne??

Noh, tottakai ilmanlaatuun vaikuttaa miten kaupunki on rakennettu jne., enkä ala nyt suurta vertailututkimusta kaupunkinen sisäisistä ilmavirtauksista tekemään. Mutta miksei esim. Hampuri ole listalla? Saksan toiseksi suurimassa kaupungissa ilmanlaatu ei siis verrattain ole huono, mutta Darmstadtissa, väkiluku 149 000, on Saksan kuudenneksi huonoin ilma. TÄH?
Voisikohan olla, että Hampurin julkinen liikenne on a) järjestetty hyvin, ja b) se on halpaa, verrattuna Darmstadtiin ja Hesseniin yleisesti, missä julkinen liikenne on a) kallista ja b) järjestetty huonosti.
En tiedä, kysyn vaan.
Toinen tekijä, mistä kukaan ei puhu, ovat pyörätiet. En tiedä Hampurin pyöräliikenteen tasoa, mutta Hessenin runkopyöräverkko koostuu lähinnä metsässä menevistä kärrypoluista, joilla on paikoittain niin paljon kiviä, että paikat tippuvat hampaista. Vaikka Darmstadtkin on opiskelijakaupunki, keskustan ympärillä pyöräily on paikoin jopa vaarallista pyörätien puuttumisen tai huonojen merkintöjen takia. Kolmen kilometrin matka meiltä keskustaan onnistuu siis pyörällä pienellä itsemurhariskillä n. seitsemässä minuutissa, tai yhdellä vaihdolla julkisilla seuraavasti:
 * Kävely 23 min (tämä on myös ensimmäinen vaihtoehto jota reittiopas ehdottaa)
 * Bussilla 2 krt/tunnissa 10 min hintaan 2,10 €
 * Bussilla rautatieasemalla vaihtamalla 20 min hintaan 2,10 €

Minkähän kulkuvälineen lapsiperheet ja vanhukset valitsevat?

Tässä vielä tilastoja ilmanlaadusta vertailukaupunkien välillä.

Typen oksidit Darmstadtissa edellisen neljän viikon ajalta, maksimi 352 µg/m3. 

Tunnin raja-arvo typpidioksidille on EU:n ilmanlaatunormien mukaan 200 µg/m3.

Sama jakso ja sama mittaus Hampurissa, maksimi 170 µg/m3

Lähde molempiin: www.wetteronline.de

Siinäpä miettimistä kuntavaaliehdokkaille Suomeenkin ;)

Jutun lähteet:
Die Zeit 2.3.2017
Blaue-plakette.de
Echo-Online
Welt.de
Auto-Bild