Googletin, että kolme kahvikupillista (eli noin yksi meikäläisen kupillinen) on sallittua, eli jatkan kahvin juomista kunnes huomaan, että siitä tulee itse asiassa aika paha olo. Lopetan ja paha olo katoaa, mutta iltapäiväkoomasta on mahdotonta toipua ilman nokosia. Onneksi päätän itse työaikani, joten puolen tunnin iltapäivätirsat siirtyvät päiväohjelmaan.
Gynekologi toteaa maanantaina ultralla että siellähän se solukimppu uiskentelee ja pyytää tulemaan parin viikon päästä takaisin. Onnittelee vielä että kolmikymppinen on kyllä hyvä aika tehdä lapsia.
Partneri suuntaa viikonlopuksi moikkaamaan kavereita, ja jään potemaan väsymystä ja reissun jälkeen hoitamattomia asioita kämpille. Lauantain vietän sängyssä väsymyksestä toipuen ja sunnuntaina saan vähän kartoitettua mahdollisia vaihtoehtoja ja kustannuksia eteenpäin.
Ainoa raskausoire, tai sitten ihan tilanteesta johtuva oire on jatkuva väsymys. En oikein jaksaisi tehdä muuta kuin nukkua ja jo portaiden käveleminen ylös vessaan tuntuu välillä ylitsepääsemättömältä. Koitan saada edes lenkillä käytyä ja selkäliikkeet tehtyä, jotta selkä kestäisi kertyvän painon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti