Osa 28 - Pinkki Barbapapa urheilee

Perjantaina käydään keikalla parnerin työkavereiden kanssa, ja näen samalla raskausviikolla olevaa partnerin pomoa. Hän näyttää siltä kuin olisi joululomalla syönyt vähän reilummin, siis siltä miltä oma maha näytti noin viikolla 15. Minultahan kysellään, että joko se kohta syntyy. En edes kehtaa sanoa, että kolmen kuukauden päästä vaan vastailen ympäripyöreästi että 'on tässä vielä aikaa..'. Noh, toisilla käy tässä geneettisessä pelissä tuuri, ja niistä muista tulee valaita (tai barbapapoja). Painoa meille parnerin lottovoittajapomon kanssa on tullut täsmälleen saman verran, eli ei tämä varmaan täyttä pekoniakaan ole.

Mahapallosta huolimatta on kiva jatkaa liikuntaa, ja suomalaisen liikuntaan kuuluu erottamattomasti tuulipuvunhousut. Resori on tosin omissa malleissa sen verran leveä, että sen kun ruttaa kolminkerroin mahan alle, on kenkien jalkaan laitto tai saati sitten pyörällä ajo yhtä tuskaa. Siispä neuvokkaana tyttönä leikkelen eräänä sunnuntai-iltana toisten tuulipuvunhousujen resorin irti ja istutan resorin tilalle vanhan topin. TADAA! Raskausajan extra-sexy pallomahatuulipuvunhousut ovat syntyneet!

Pelkästään housut eivät tietysti riitä, vaan suomalaisen kansallisasusteen täydentää retro tuulipuvuntakki. Varauduin tähän jo joululomalla, ja hommasin toivottavasti riittävän ison tuulipuvuntakin halvalla. Hintarajoitteesta johtuen takki on söpön pinkki ja näytän se päällä, pinkki lakki päässä ja vaappuvalla kävelytyylillä lapsuusajan suosikiltani Barbapapalta. Mutta nehän on söpöjä!

Barbapapa lähdössä pyöräilylenkille

Lukkopolkimet olen jo diskannut liian vaarallisena (kyllä, omaan kuin omaankin itsesuojeluvaiston!) kun muutenkin meinaa olla välillä tasapainon kanssa tekemistä, mutta muuten pyöräily onnistuu kun säätää ajoasennon pystympään. Tosin ei tästä silti taida lemppariliikuntaa enää loppuajalle tulla. Saan ajettua n. 12 km ja sen jälkeen tuntuu, että parempi kyllä lopettaa.

Muuten sitten lenkkeilyn lisäksi joogaillaan, jottei alaselkä jumahda ihan kokoon. Teen joogaiasta normiharjoituksia, korvaan vaan mahan päällä makailuosiot muilla liikkeillä. Jossain raskausoppaassa suositeltiin myös hartiaseisontaa koko raskauden ajan, jotta vauva pääsee kääntymään optimaaliseen asentoon. Opas tosin jätti kertomatta, miten sinne tämän pallomahan kanssa pitäisi päästä. Keksin onneksi, että voin kiivetä jalat sohvaa pitkin ylös. Jesh! Tosin linjaukset näyttävät lisäpainon kanssa menneen pieleen, eli seuraavalla kerralla kokeillaan sitten peilin kanssa päästä takaisin suoraan.

Pallomahaseisontaa

Seuraavana perjantaina onkin edessä äitiysjooga, jonka liikunnallisesta puolesta minulla ei ole suuria odotuksia, mutta tapaapahan muita pallomahoja ja tulee meditaatiot tehtyä. Katsotaan miten käy!