Kun vauvakamat alkavat suurimmaksi osaksi olla hankittuna, on aika keskittyä byrokratiaan. Tässä vaiheessa olemme tietysti jo toivottomasti myöhässä, mutta reissujen ja töiden keskellä ei ole ollut intoa keskittyä byrokratiaviidakkoon. Kätilö käy synnytysvalmennuksen jälkeen kylässä, ja tästä saan viimeisen motivaatiobuustin alkaa täyttää lappuja.
Kävimme muutama viikko sitten partnerin Aikido-kaverin luona saamassa pari tuntia neuvontaa ja juomassa järjettömän hyvää teetä. Kaveri oli onnekkaasti jonkun raskaana oleville äideille neuvontaa tarjoavan järjestön leivissä, ja suostui vielä käyttämään vapaa-aikaansa neuvontaan. Voi mikä onnenpotku! Selvisi, että lappupinkkoja on täytettävä kaksi: yksi perhepäivärahaa ja hoitovapaata, sekä yksi lapsilisää varten. Lapsilisän käsittelyssä kuulemma kestäisi jopa kuukausia, koska Suomesta pitäisi ensin selvittää saanko sieltä jotain tukia ja valtioiden välinen tiedonvaihto ei ole näissä asioissa nopeaa.
Vanhempainraha-hakemusta varten sain selville, mitä varsinaisesta L-Bankin neuvonnasta pitää kysyä. L-Pankki on siis vastuussa perhepäivärahan ja lapsilisän maksuista, ja sinne pitää toimittaa hakemukset. Ainoa virallinen neuvontapiste on Karlsruhessa, mutta puhelinpalvelusta saa kuulemma nopeasti apua.
Systeemi on palkalliselle suhteellisen mutkaton. Partneri saa lapsen elinkuukausilta 1800e käteen, ja merkitsee vain lappuihin sekä työnantajalle, mitkä kuukaudet hän aikoo olla kotona. Tässä kuviossa mielenkiintoinen on pätkätyösuhde, eli voi olla että vanhempainrahakuukausille joutuu tekemään uuden työsopparin. Tulotodistukseksi palkalliselle käyvät kopiot palkkakuiteista. Lisäksi niiltä kuukausilta, kun hän on vähintään kaksi päivää töissä, hän saa myös täydet lomat. Täydellistä! Partnerin pomo oli välissä muuttanut omia suunnitelmia ja tuleekin odotettua myöhemmin takaisin, sekä vain osa-aikaisesti. Tämä pistää meidän suunnitelmat tietysti myös uusiksi, ja partneri joutuu olemaan pari kuukautta täyden loman sijasta osa-aikaisena. Tämä on toisaalta järjestelmän puolesta ok, tosin rahaa näiltä kuukausilta tulee vähemmän.
Minun osaltani tilanne on eri, sillä yrittäjän pitää ensinnäkin todistella tuloja vähän tarkemmin sekä tarkistaa että tuloja ei vain tule väärään aikaan ja perhepäivärahaa sen takia peritä takaisin. Ensimmäisestä kyselypuhelusta L-Bankiin saan selville, että vanhempainrahassa on "Zuflussprinzip", joka tarkoittaa sitä, että kaikki tilille vanhempainrahakuukautena maksetut tulot vähennetään maksuista. Nyt siis laskutukset tulee hoitaa niin, että rahaa ei vahingossakaan tule väärinä kuukausina. Lisäksi ei edes kannata yrittää ottaa osa-aikaista vanhempainrahaa niiltä kuukausilta, kun partneri on töissä. Byrokratia on yksinkertaisesti liian monimutkaista, ja tuloja on luultavasti liikaa joten tukia joutuisi palauttamaan. Onnekseni luvan lähettää 2016 vuoden verotodistuksen tulopohjan laskua varten! Vuoden 2017 verotus ei todellakaan ole valmis, enkä mielelläni ala kyselemään veroneuvojalta ennakkotodistuksia kun kuitit ovat vielä itselläkin sekaisin.
Kun peruskysymykset alkavat olla selvillä, aletaan tulostella ja kopioida lappuja. 2017 veropäätös löytyy onneksi kohtuullisen yksinkertaisesti. Lisäksi lappuihin pitää täyttää kaikenmaailman vakuutustiedot, virallinen muuttopäivä Saksaan ja noin sata muuta pikkutietoa, jotka pitää kaivaa eri lähteistä. Onneksi tajusin jo yritystä perustaessa, että vanha laatikkosäilytysmekanismini virallisille papereille (kaikki nakataan saapumisjärjestyksessä laatikkoon) ei tule toimimaan, eli siirryin kansioihin ja välilehtiin. Tosin v. 2017 veroneuvojan lausunto on edelleen hukassa uuden veronumeron haku-urakasta, mutta onneksi tähän rumbaan sitä ei tarvita paperisena.
Yhteensä paperirumbaan tähän mennessä käytetty aika = 2 h neuvontaa, 30 min soittelua L-Bankiin ja 2,5 h lappujen täyttöä, liitteiden etsimistä ja kopiointia. Kahden ja puolen tunnin kohdalla, kellon ollessa puoli kymmenen illalla kysyn partnerilta jotain todella tyhmää. Hän korjaa paperit altani ja sanoo että nyt olet kyllä niin väsynyt, että yritä huomenna uudestaan :D Kyllä on Suomen elektronisia palveluja muuten ikävä!
Toisaalta näitäkin kaivellessa törmäsin hauskaan palveluaukkoon. Lapsen rekisteröintiä varten tarvitsen oman syntymätodistuksen (koska passia myönnettäessähän ei ole tarkastettu olenko syntynyt ja se henkilö kuka väitän olevani..). Ja englanti ei käy, vaan todistus pitää olla SAKSAKSI! Jep.. Onneksi homma hoituu netissä, ja tilaan Keski-Suomen maistraatista todistuksen. Heti seuraavana päivänä saan sähköpostia, että mitähän nyt oikeastaan koitin tilata kun olin raksinut kaikki mahdolliset kohdat. Ja itse asiassa tilaus pitäisi tehdä Uudenmaan maistraattiin, sillä se on ainoa joka kirjoittaa todistuksia Saksaksi (no niinhän siinä hakulomakkeessa tietysti luki, mutta väsyneenä ei ihan huomannut kaikkea..). Selitän mihin tarkoitukseen todistusta haen, ja saan hyvät ohjeet paluupostina lähes heti. Mutta silti uskomatonta, että palvelupyyntöä ei voi välittää suoraan toiseen maistraattiin - kuitenkin Saksan tasoon verrattuna ei todellakaan pitäisi valittaa. Todistus maksaa noin 30e ja tulee viisi päivää tilauksesta, eli ainakaan siitä lapsen rekkarointi ei nyt jää kiinni.
Noh, nyt kun oma vanhempainraha ja lapsen syntymätodistuksen hakupaperit ovat syntymätodistusta vaille valmiina, voi keskittyä seuraaviin askeleisiin. Nämä ovat isyyden tunnustus (Vaterschaftsanerkennung), sekä huoltajuussopimus (Sorgerechtserklärung). Ensimmäinen tarkoittaa vain, että papereihin merkitään isän nimi, ja jo tämän jälkeen hän joutuisi maksamaan esim. elatusapua siinä tapauksessa, että emme olisi suhteessa. Vasta toinen paperi (johon vaaditaan minun suostumukseni) antaa isälle oikeudet mm. lapsen huoltajuuteen. Nämä hoituvat tietysti automaattisesti naimisissa oleville pareille, mutta meillä vaaditaan visiitti Jugenamtiin. Olemme auttamattomasti myöhässä (tässäkin) - normaalisti ajan saa varatttua vain useamman viikon päähän. Meille löytyy kuitenkin yksi aika juuri ennen laskettua aikaa, eli ei muuta kuin peukut pystyyn että vauva ei tule kovin ajoissa :D
Partneri sattuu soittamaan virastoon kun en itse ehdi, ja virastotäti kuulostaa olevan kovin huolissaan että pärjäänkö tilanteessa ilman tulkkia. Partneri ei saa tulkata, ja prosessin saa käydä läpi vain saksaksi. Ihmettelemme, että mitä niin monimutkaista tilanteessa voisi olla, etten ymmärtäisi kun olen kaikenmaailman asiat tähänkin asti hoitanut saksaksi alusta lähtien. Noh, se nähdään parin viikon päästä. Tämä byrokratia kannattaisi joka tapauksessa hoitaa ennen syntymää, sillä muuten liitteeksi pitää saada lapsen syntymätodistus, jossa kestää jonkin aikaa. Ja toisaalta jos itse olen kanttuvei, isällä ei olisi minkäänlaista sanavaltaa tai huoltajuutta lapseen sen syntymän jälkeen.
Tärkeintähän tässä koko prosessissa on tietysti antaa lapselle nimi heti syntymän jälkeen, jotta se saa syntymätodistuksen ja VERONUMERON, ja pääsee heti liittymään Saksan iloiseen veronmaksajien joukkoon - eli ei kun bisnesmallin mietintään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti