sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Osa 10 - Liikuntaa, budjettia ja reissuilua

Väsymys on viimein haihtunut, tosin yöheräilyt vielä aiheuttavat pientä häiriötä unirytmiin. Pääsen kuitenkin taas liikuntarytmiin, ja treenaan paikat kipeiksi pitkästä aikaa. Alan epäillä, että pyöreä maha ei ole enää pelkkää ilmaa, sillä joitain jumppaliikkeitä on epämukava tehdä ja farkutkin puristavat. Googlaan, että ensisynnyttäjillä raskaus alkaa näkyä yleensä myöhään, joillakin jopa vasta viikon 20 tietämillä. Niimpäniin, ja minä mietin jo nyt että mistähän niitä äitisyhousuja saisi Saksassa.

Torstaina suuntaan pitkäksi viikonlopuksi Kööpenhaminaan. Myöhäisenä lentojen ostajana joudun vaihtamaan Brysselissä, mutta pääsen perille kunnialla keskiyöllä. Perjantain kävely tuntuu selässä seuraavana päivänä, mutta en viitsi valittaa. Onneksi nappaamme lauantaiksi pyörät, ja tunnin pyöräily onneksi notkistaa selkää. Luojan kiitos reissu sattui vasta tälle viikolle, en ymmärrä miten olisin aiemmin jaksanut! Nyt on kuitenkin koko ajan tosi kivaa ja jaksan hyvin, vaikka joka päivä ollaan aamusta iltaan liikkeellä ja aktiivisuusmittarin mukaan askelia kertyy perjantaille 13 km edestä. Matkakumppanit olivat jopa ostaneet minulle alkoholitonta lasten kuplajuomaa kun itse nappailevat viiniä <3 Juon viiniä puoli lasia, ihan kukkahattutätien kauhistukseksi, ja samalla uhkalinjalla syön myös ravintolassa hyvällä omallatunnolla simpukoita.

Onnellinen matkaaja ja kuplajuoma

Sunnuntain kotiinpaluussa meneekin Frankfurtin kaaoksen takia reilummin aikaa, eli maanantaiaamun nouseminen on haasteellista. Iltapäivällä en kykene enää keskittymään, vaan katson koulutusta datan visualisoinnista ja nukahdan puolivälissä. Kroppa tuntuu vähän väsyneeltä, mutta väsy ei ole enää samaa kuolemanväsymystä kuin ensimmäisinä kuukausina. Tästä siis alkanee keskiraskauden autuus, toivon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti