maanantai 29. tammikuuta 2018

Osa 25 - Sairaalareissu

Torstaina vesskäynnin yhteydessä huomaan paperissa vaalean pinkkiä vuotoa. Seurailen tilannetta päivän ja googletan Suomen ohjeita, joissa todetaan, että noin joka viidennessä raskaudessa esiintyy vuotoja, ja nämä eivät keskiraskaudessa ole yleensä vaarallisia ellei vuoto ole runsasta tai tule kovia kipuja. Illalla vuoto vähän lisääntyy noin puoleksi tunniksi pienten menkkamaisten kipujen kanssa, mutta vähenee sen jälkeen taas vähäiseksi. Mietimme partnerin kassa, pitäisikö lähteä klinikalle vai seurata tilannetta huomiseen. Vähän illalla hirvittää, mutta vauva liikkuu normaalisti, joten ainakin se saa vielä todennäköisesti hyvin happea ja ravintoa.

Aamulla soitan lomalla olevan uuden gynekologin tuuraajalle ja saan kutsun tulla käymään. Tuuraja moralisoi minua pirullisella äänensävyllä, etten sitten tullut jo eilen ja eikös siellä intternetissä kerrottu, että vuoto voi olla vaarallista. Hänen mielestään vuoto on liian runsasta, ja että minulla on kova tulehdus ja supistuksia, ja tarvitsen antibiootteja suoraan suoneen jotta vauva ei ala syntyä. Vähän ihmettelen, kun maha ei missään välissä mennyt kovaksi eikä kipuja oikeastaan ole ollut - kai sitä nyt huomaisi jos maha supistelisi? Mutta vauvalla on kaikki ilmeisen hyvin ja saan käskyn ilmestyä synnytysklinikalle sairaalaan tunnin kuluessa.

Partneri ottaa loppupäivän vapaata ja lähtee mukaan. Klinikalla otetaan CTG, joka mittaa supistuksia ja vauvan sykettä. Mitään supistelua käyrässä ei näy, ja kukaan ei edes ota verikokeita tai puhu mistään tulehduksesta yhtään mitään. Synnytyslääkäri mittailee minusta ja vauvasta ultralla kaiken mahdollisen ja toteaa että kaikki on erittäin normaalia, eikä mitään syytä vuodolle löydy. Tosin heidän politiikkansa mukaan kaikki vuototapaukset otetaan seurantaan vuorokaudeksi, joten joudun jäämään sairaalaan. Kapinoin vähän aikaa, koska minusta olisi ihan sama maata kotona, mutta parneri ja lääkäri saavat minut vakuutettua että on parempi olla sairaalassa jos vuoto alkaa uudestaan. Vähän epäilen, että kyse on premium-tason yksityisen sairasvakuutukseni lypsämisestä, mutta noh, maassa maan tavalla.

Nelisen tuntia saapumisesta minut luovutetaan osastolle. Sairasvakuutuksen takia pääsen Comfort+ luokkaan omaan huoneeseen, ja ylilääkärin pitäisi käydä minua puhuttelemassa jossain välissä. Bisnesluokan kohtelu siis.



Comfort+ huoneen näkymiä. 1hh ei ollut vapaana, joten päädyin 2hh jossa toinen sänky oli tyhjä.

Maha on alaosastaan kipeä ja jotenkin päivä on ollut väsyttävä, eli päädyn levähtelemään illan ja käyn vielä toisessa CTG:ssa, jossa ei edelleenkään näy mitään ihmeellistä. Illan myötä vuoto myös loppuu. Lääkäri ei anna lupaa matkustaa, ja sunnuntaina olisi ollut lähtö asiakkaalle. Joudun siis perumaan menot ja junaliput, ja soittelemaan muutaman kollegan läpi synnytyspolin ikkunan vierestä, jossa kenttä juuri ja juuri riittää.

Nukuin reippaasti kymmenestä seitsemään, jolloin hoitaja tuli mittaamaan paineet ja lämmön, koska niin vain sairaalassa pitää tehdä. Onneksi löysin comfort+:sta vielä bistron kahviautomaatilla, ja sain kuin sainkin aamukahvin! Aamupalan kanssa tarjoiltiin karmeaa marja-yrttiteetä (Buah!).

Bistrossa oli tarjolla juomia, kakkuja ja bretzeleitä.

Ja sen jälkeen odotettiin, sillä mitäpäs muuta se sairaalassa olo on kuin odottelua. Äitiyspoliklinikka oli niin täynnä, että en mahtunut viimeiseen CTG:hen kun vasta puoli yhdeltä, ja tämä oli poispääsyn vaatimuksena. Sillä välillä selvitin, että sairaalassa on itse asiassa WLAN, joten pääsin tekemään töitä :)

Sairaalruokaa ja hommia odotellessa

Mittauksen jälkeen oli taas vähän odottelua, ja lopulta lääkäri antoi lähtöluvan. Tämä lääkäri oli jopa sitä mieltä, että torstaina matkustaminen olisi ok niin kauan kuin ei nostele liian painavaa matkalaukkua, joten viikon toista työreissua ei tarvitse perua! Jes!

Mitä tästä opimme? Ainakin tuli tutustuttua äitiyspoliin jo ennen varsinaista tositoimintaa. Tästä eteenpäin pitää ottaa luultavasti vähän rauhallisemmin, voi olla että vuoto johtui liian kovasta liikunnasta ja liian vähästä levosta. Työskentelen siis jatkossa enemmän sohvalta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti