Töitä riittää edellisviikon reissun jälkeen, ja talviurheilun ja pitkien lounaiden sijaan päädyn istumaan viikon aika lailla palavereissa ja kaipaamaan omaa seisomapöytää. Perjantaina kuitenkin onnistun sulkemaan koneen ja siirtymään joulunviettoon. Sukulaiskierroksen kohokohta ovat serkun puolitoistavuotiaat kaksoset. Kun he kuulevat, että tätin pyöreässä mahassa on vauva, molemmat taputtelevat vatsaa ja kurkkivat innostuneina hameen alle, että näkyykö sitä vauvaa siellä :D
Parin päivän kinkunsyönnin ja paikasta toiseen ramppaamisen jälkeen kokeilen, miltä hiihtäminen tuntuu juuri ja juuri kiinni menevän tuulipuvuntakin kanssa. Ja kivaahan sen on! Päätän samantien roudata sukset Saksaan siinä toivossa, että Bodenseen lähistöltä löytyisi latuja ja lapsesta näinollen kasvaisi ainakin osittain kunniallinen suomalainen, kun pääsee ladulle jo ennen syntymää. Mietin kaverin kanssa, että pitää sen varmaan syntymän jälkeen osata kävellä, ennen kuin sen voi laittaa suksille :P Ostan myös alennusmyynneistä isomman hiihtotakin, sekä talvitakin kasvunvaralla. Tai siis itse asiassa Zizzin normaalin talvitakin, joka on S-koossa sopivan pieni hartioista kun alle laittaa fleecen tai villapaidan, ja helmasta riittävän väljä että kahden kuukauden mahankasvu pysyy toivottavasti lämpimänä. Äiti ompelee lisäksi ylijäämäfleecestä vielä ison mahanlämmittimen, ettei tule kylmä Bodenseen talvimyrskyissä.
Laukkukin menee onnekkaasti kiinni joululahjavuoresta riippumatta, kun saan osan kamoista suksipussiin. Koska arvelen kokonaisen Oulu-Helsinki välin taittamisen maateitse olevan liian iso homma yhtenä päivänä, suuntaan pyhien jälkeen keskiseen etelä-Suomeen (kuten ruukaan Oulun läänin kasvattina sanoa - itseasiassahan Oulun on Suomen pituudessa aika keskellä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti