Seuraava viikko menee reissatessa Suomea ympäri. Asiakkaita on kiva tavata kasvotusten ja illat kaverien kanssa ovat ihania. Kun lennän takaisin, partneri haluaisi heti kuulla että mitä seuraavaksi tapahtuu. Olen viikon reissusta puhki ja seuraavana päivänä menen vielä toimittamaan saksalaiselle asiakkaalle ison loppuraportin, enkä millään jaksaisi keskittää energiaa isojen suuntaviivojen vetelyyn myös henkilökohtaisessa elämässä. Viikolla koitimme molemmat metsästää englanninkielistä parisuhdeterapeuttia maakunnasta, mikä oli helpommin sanottu kuin tehty. Löysimme yhden kv-parisuhdeneuvontaa tarjoavan järjestön, josta saimme ajan puolentoista kuukauden päähän - ei kovin avuliasta akuuttiin tilanteeseen. Päädyn etsimään itselleni skype-terapeutin selvittääkseni olisiko ammattilaisella parempia ideoita, miten en masentuisi Saksan elämään ja sosiaalisen ympäristön puutteeseen.
Viikonloppuna vedän parmankinkkua ja juustoja kotona samalla, kun googlaan suomalaisia ohjeita - kas, pehmeät juustot, raaka liha ja kala jne. jne. - kaikki kiellettyjä. Katson juusto-kinkkulautasta ja syön sen loppuun. Ajattelen myös kaiholla Suomessa syömääni graavilohta. Olisikohan näitäkin pitänyt selvittää jo aiemmin? Lisäksi löydän jonkun ohjeistuksen, että korkealla sykkeellä ei saisi treenata ja ihmettelen, että kävelemälläkö tässä pitäisi kunto pitää yllä?
Lauantaina olo on karmea, oksennan aamupalan ulos ja meinaan yrjötä leikkikentälle lenkillä. Johtuisiko tämä eilisen juustoista? Onneksi tämä on ainoa päivä kun koen mitään huonoa oloa, joten johtunee vain jostain mahataudista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti